31.8.2020
Tämä kesä oli niin erilainen. Monellakin tavalla. Yhtään häämarssia en soittanut. En kertaakaan pyyhkinyt kyyneliä urkuparvella saattoväen jättäessä jäähyväisiään pois...
Keväällä 2020 kirjoitin ensimmäisen pitemmän tekstini. Mieli oli sen verran vapaa, että tekstejä alkoi syntyä. Olin kirjoittanut ajatuksiani elämästä facebookkiin, jonka seurauksena jotkut ihmiset olivat ehdottaneet blogin perustamista. Luova Hiljaisuus tuli blogini nimeksi ja sitä varten tehtiin nettisivut. Heti kohta sama nimi annettiin toiminimelleni.
Luovan Hiljaisuuden tarina sai alkunsa.
Tämä kesä oli niin erilainen. Monellakin tavalla. Yhtään häämarssia en soittanut. En kertaakaan pyyhkinyt kyyneliä urkuparvella saattoväen jättäessä jäähyväisiään pois...
Vähemmän on enemmän. Monessa asiassa. Minusta alkaa tuntumaan siltä, että hyvään arkeen ei lopulta mahdu ihan kauheasti asioita, jos niistä...
Toivo. Se sana soi korvissani.Rauha. Se lepää toimissani.Rakkaus. Se kaiken voittaa.Tärkeintä on, että sitä sydän soittaa. Laulu. Sen kuulitko sinäkin.Se...
Juuri nyt haluaisin huutaa kuulle hulluuteni, erityisherkkyyteni, väsymykseni. Tämän syksyn käsittämättömän raskaan stressini. Sen, kun mikään ei aukea eikä mikään...
Tykkää, ei tykkää, tykkää… Rakastaa, ei rakasta, rakastaa, ei rakasta… Muistan kuinka lapsena ja nuorena irrotettiin kehäkukan terälehtiä yksitellen ja...
Oliko eilinen sittenkin viikon paras päiväopettavaisin osoitus siitämiten tärkeitä virheet ovat että oppii itseänsä armahtamaanettei huku häpeäänja epäonnistumisen suohon sillä...
Vienkö sinut metsäänäänesi äärelletahtosi tantereellerakkauttasikin ravisuttamaan hyväksynnän portaillevirtaamisen vierelleunelmien kukkasien ääreen vienkö vihaakin kurkistamaanhylkäämisiä heiluttelemaanerottamaan itseäsi muista olemaan ainutkertainenainutlaatuinenainut sinä...
Miten monesti olenkin todennut saman: Yksinkertaiset asiat ja esineet ovat parhaita. Niissä on selkeyttä ja suoruutta. Ei rikkoutumisen vaaraa. Ei...
Kell’ onni onolkoon onnellinen kätkeköön sen niiltäjotka eivät voi sitä ymmärtää vain harva ymmärtää ja sekin ymmärrys joskustäynnä tikkujakateuden kailotustarajoittamista...
Kuinka sulavasti tanssahtelen aamukasteen haihtuessa salaa vihreiden ruohojen teräviltä pinnoilta. Kuinka pehmeästi ja hyväksyvästi puhunkaan tänään itselleni. Ja kuinka kaunis...
Onko sinulla unelmia? Sanotko niitä ääneen itsellesi tai muille? Meillä asuu tyttö, joka tykkää eläimistä. Jo pitkän aikaa hän on...
(Tämä artikkeli on alunperin kirjoitettu 27.5.2020.) Voi elämä!Pitääkö ihmisen oikeasti hypätä ”oravanpyörästä”, että hän voi kokea kiireetöntä haltioitumisen iloa?Kysehän on...